Osoite: Viro, Tallinna
Valmistuspäivä: 1475 vuosi
Korkeus: 38 m
Koordinaatit: 59 ° 26'04,8 "N 24 ° 44'29,0" E
Sisältö:
Lyhyt kuvaus
1400-luvulla, kun ampuma-aseet otettiin käyttöön sotilaskäytännössä, Euroopan keskiaikaiset linnoitukset korkeilla, mutta ohuilla muureillaan ja torneineen eivät kyenneet kestämään tykin iskuja.
Yleiskuva Kiek in de Kök -tornista
Tornit saivat erityisen massiivisuuden, ja porsaanreikiä leikattiin niiden seinien paksuuteen, josta he käsittelivät vihollista vapauttaen hänelle nuolien ja tykinkuulien patjan. Myös Tallinnan linnoitukset on uudistettu. Silmiinpistävä esimerkki keskiaikaisen Tallinnan tornin evoluutiosta asetorniksi on Kiek in de Kök -torni, joka pystytettiin vuosina 1475-1483 Toompean kukkulan rinteelle.
Torni rakennettiin suojelemaan haavoittuvimpia alueita linnoituksen puolustamiseksi. Rakennemuutoksen aikana "Kiek-in-de-Kök" muuttui valtavaksi tykistörakennukseksi, jonka tulivoiman suhteen verraton koko Baltian alueella.
Torni sai modernin ilmeensä 1500-luvun alussa, kun se rakennettiin 38 metrin korkeudesta 48 metriin. Tornin halkaisija on 17 m, ja seinän paksuus vaihtelee 4 metristä pohjassa 3,7 metriin ylemmässä kerroksessa.... Rakenteessa on yhteensä kuusi tasoa. Alempi kerros toimi ammusten varastona. Seuraavaan neljään seuraavaan asennettiin erityiset uunit, joissa ytimiä lämmitettiin ennen polttamista. Kylmällä säällä sotilaat käyttivät lämmityslaitteita. Viimeinen, kuudes taso oli aukko porausreikillä tykeistä ja käsikivääreistä. Näistä pelottavista aukoista he paitsi ampuivat, myös kaatoivat sulan lyijyn vihollisten päähän.
Torni pohjakerroksessa
Kiek-in-de-Kök-torni kesti monia iskuja, ja se kesti vuonna 1577, kun Venäjän tsaari Ivan Julma lähti sotaan Tallinnaa vastaan. Kuuden viikon ajan 50 000 hengen Venäjän armeija piiritti kaupunkia epäonnistuneesti. Venäläiset menettivät toivonsa linnoituksen vangitsemisesta yhdessä tykinkuulan loukkaantumisen vuoksi kuolleen kuvernööri I.V.Seremetevin kuoleman kanssa.
Tallinnaa ei ollut mahdollista viedä, mutta "yksisarvinen" tykki vahingoitti vakavasti Kiek-in-de-Kökin tornia. Liivinmaan kruunun kirjoittajan Balthazar Russovin mukaan tornin voimakkaaseen seinään tehtiin aukko, jonka läpi kaksi härkää pääsi kulkemaan. "Yksisarvisen" tykin loi Moskovan valimotyöntekijä Andrey Chokhov - sama, joka heitti "tsaarin tykin", joka on nyt asennettu Moskovan Kremliin.
Vanhan kaupungin linnoituksen malli
Tallinnalaiset korjaivat pian tornin rikkomuksen, ja 100 kilon tykinkuulat muurattiin Kik-in-de-Kökin seiniin Ivan Julman kampanjan muistoksi. Nämä ytimet lepäävät edelleen seinien paksuudessa.
Torni "Kiek-in-de-Kök" -nimen ("Katso keittiöön") alkuperä
Sotaisesta menneisyydestään huolimatta tornilla on rauhallinen nimi. Vuodelta 1475 peräisin olevissa historiallisissa asiakirjoissa se on nimetty "uudeksi torniksi, joka sijaitsee Harjun portilla, hevosen kastelureikää vastapäätä", mutta jo 1400-luvun lopulla sille annettiin nykyinen nimi "Kik-in-de-Kök" , joka on käännetty vanhasta saksankielestä nimellä "Katso keittiöön".
Tornin kolmannessa kerroksessa sijaitseva kahvila, jossa kattoon alkuperäinen kello
48 metrin tornin korkeudesta soturit voisivat todella katsoa savupiippuun ja selvittää, mitä he valmistavat päivälliseksi naapuritaloissa. Tornin yläosassa väitetysti istui vartijoita, jotka tarkkailivat valppaasti, keittivätkö tavalliset kahvia, ja rankaisivat ankarasti syyllisiä. Mutta tämä on vain legenda: venetsialaiset kauppiaat toivat ensin kahvia Eurooppaan vuonna 1615, ja he alkoivat juoda sitä Baltiassa hieman myöhemmin. Tallinnan asukkaat keksivät tornin nimen "Kik-in-de-Kök" 150 vuotta aiemmin. Tornin muureissa on tänään museo, joka on omistettu Tallinnan sotahistorialle.
Tykki "yksisarvinen"
Näyttelyssä on keskiajan sotureiden panssareita, tykkejä, tykinkuulia ja muita muinaisia aseita. Viime aikoina matkailijoille on järjestetty retkiä tornin alla useita vuosia sitten löydettyihin Ruotsin ja Intialaisen bastionin maanalaisiin tunneleihin.
